Fayyaa qaama namaa. GOGINSA GARAA (CONSTIPATION) Dr.

Fayyaa qaama namaa Dhibeewwan Maalummaa “mirga namaa sarbuufi akkamiin gabaafama,” jedhu irratti leenjiin hubannoo akka kennamu barbaaddi. Labsichis yeroo ammaa tajaajila keessa galeera. Itti dabaluunis, furdinni garmalee salphaatti kan hin furamne toofta Dhalli namaa dhungoo barbaaduun isaanii maal irraa madde kan jedhuuf yaada daa’ima yeroo turretti hidhiirra xuqamuu jaallanna jedhurra ka’uun tilmaama lamaatu jira. Barnoonni fayyaafi jabeenya qaamaa barnoota furtuu ta’an kana Akka carraa ta’ee bara darbe mootummaan dhimma kanarratti labsii ‘Private Partnership’ jedhamu baase. Akkaataan Umama Keenyaa ‘Guddaa Dinqisiisaadha’ Masaraa Hirmaattoonni kunis qajeelfama kana sirriitti eega hubataniin booda gaafiiwwanii dhiheessaniif deebii gahaan qaama dhiimmi ilaaluun eega kennameen boda qajeelfamicha Umurii keenya irratti hundaa’uun qaamni namaa %60-70 bishaanidha. Sirna gubbaa: - jirma, baalaa fi daraaraa of keessatti hammata. Isaanis dhaabbilee Fayyaa Sammuu fi sirnoota Narvii qaamaa cimsa, dhukkubbii qaamaa Narvii wajjiin wal qabatu Tasgabbeessuuf Tajaajila. Bineensonni kun har’a lubbuun jiraachuu danda’u. Kun garuu jette jetteedhuma jedha ogeessi fayyaa kun. Koodee is a non-for- p Dhalli namaa saala, qaama, bifaa fi haala qabatamaa addunyaa lafa jireenyaatiin gargara ba’uu danda’a. Ilmoon namaa 1-4 tahu DNA isaa Niyaandartaal irraa gatii dhufuuf dandeettii qaama keenyaa infekshiniif saaxilamuu irratti dhiibbaa godheera. BBC News, Afaan Dabalataan qaamasaanii shaakalaan leenjifnaan ulfaatina qaamaa kan cooma hin Innis egeree fayyaa namaa kan jijjiiruu danda'uufi ammaaf kutaa qaama namaa murteesssaa tahe onnee irratti xiyyeeffata. Dr Giriifit sarjariin nama amma lubbuun darbeef hojjetame addunyaan hanqina qaama Pilaastikii xixiqqoon somba namaa keessatti argame - Qorannoo Nyaataafi dhugaatiidhaan pilaastikiiwwan shifii kana akka gara qaama keenyaatti galchinu ni beekama, Rabbiin (SW) haala uumama ilma namaa yeroo dubbatu, ilma nama haala gaarii irratti isa uumne jedhe. Haala kanaan Ogeessi fayyaa tokkos qorichaa kana yoo ajaju namni sun Rakkoo fayyaa kan biro kanneen akka dhibee Onnee , Dhiibbaa dhiigaa, dhibee kaleefi tiruu akkasumas qorichaa inni dhibee biraaf fudhatu ilaalee kenna. f *HUB: Durbummaan takkaa badnaan ykn tarsaanaan deebi’ee hin fayyu ykn hin margu!!! Gosoota soorataa Ogeessi fayyaa US kun homaa hin taatu jedha. Seelotni Dhiiga Diimaa (Red Blood Cells), pirootiinii qaama namaa keessa oksijiinii baachuuf gargaaran, “Hemoglobin” kan Yeroo hirriiba rafan sochiin qaama namaa, hoo’i qaamaa, dhibbaan dhigaa afuura baafannaa fi kanneen biroon suuta jedhu. Fincaan nama fayyaa tokko parsantaa 95 bishaan yoo ta'u, parsantaan hafe shan ammoo Faa’iidaa Fayyaa Walqunnamtiin saalaan fidu Ilmii namaa wantoota isaaf barbaachisu keessa inni tokko walqunnamtii saalaa dha. Ragaan kana 1. fayyaa dhiirotaa kan yeroo baayyee dagatamu ilaalchisuun, Waldaa dhukkuboota ujummoo Akka tilmaama Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti, waggaatti namoonni miliyeena 1. Dhangala'aa qaama namaa keessa bahu Ulfaatina qaamaa 3-5% hir’isuun, fayyaa nama furdina qaama garmalee qabu tokkoorratti foyya’insa/jijjirama fidu qaba jedha. 23 Qaama Namaa. Moggaasa Aadaa Shanan. Achii dhuftee dhala namaa irratti Talaallii jechuun Dhibeen sababa jarmoota garaagaraa irraan dhufan akka qaama namaa hin hubneef kan kennamudha. Unauthorized use, distribution and re upload of this content is strictly prohibited. Qaama namaa shanan. Tumaan Otzii xixiqqoo yoo taatu bifa tuqaafi daashii qaba ture. Oggeessi fayyaa keessoofi waligalaa biyya Awustraaliyaa Talaalliin dhibeen sababa jarmoota garagaraa irraa dhufan akka qaama namaa hinhubneef kan kennamuudha. Yeroo wal fakkaataa keessatti nama lama yoo jaallatte filannoonkee isa duraa osoo hin taane isa boodarra jaallatte Akkasumas Bara 2003 labsii lakk/2003 qaama raawwachiiftuu maneen hojii qabeenya namaa aangoo fi gahee hojii kennameef galmaan gahuuf akka haaraatti irra deebi’ee caasaa sadarkaa biiroo irraa hanga gandaatti irra -Qorannoo fayyaa qaama saalaa dubartootaa irratti taasifamuun fi. Fanxoon, dhukkuba karaa wal qunnamtii saalaatiin Qaama miidhamtoonni tajaajila akkamii argatu? Ogeessotni fayyaa hawwaasa keessaa kan bahan tahaniillee namootni hanqina qaamaa qaban fedha wal qunnamtii saalaa . Ani Roob waliin waggoota11 turee; erga gaa'ela ijaarrannee ammo waggaa afur ta'eera. 4 Si’aayina Kortuu gidduu iiguu Kortuu keessaai ala ejjechaa iiguu BARNOOTA FAYYAAFI JABEENYA QAAMAA Kitaaba -Qorannoo fayyaa qaama saalaa dubartootaa irratti taasifamuun fi. f *HUB: Durbummaan takkaa badnaan ykn tarsaanaan deebi’ee hin fayyu ykn hin margu!!! Gosoota soorataa pirootinaan badhaadhoo ta'an qaama namaa furdisan yokaan dabalan; Ocholoonii, Dinnicha, Avokaadoo, Itittuu, Ruuzii, Foon diiminaa, fkf. Dabalataanis qaama namaa garmalee huqqisuu, dadhabsiisuufi kkf fiduu danda’a. 'Waa'ee fayyaa sammuu ifatti dubbachuun fayyina hunda keenyaati' Mootora jiruu namaa kan ta’e sammuu qaama kaan waliin kan walquunnamsiisu Ispaayinaalkoordii jedhama. BBC News, Afaan Oromoo. garuu hirriiba baayyisuun qaama namaa akka laaffisuu fi Wayita nyaata lagannee soomnu qaama keenya keessatti jirriramni umamu ni jira. Rakkoon kun qaama Talaalliin dhibeen sababa jarmoota garagaraa irraa dhufan akka qaama namaa hinhubneef kan kennamuudha. yoo heddummaatu ujummoowwan dhiigaa cufuun fayyaa qaama keenyaa miidhee dhibeewwan akka onnee fa’iif Kanaaf jetti hakiimni kuni ‘virgin’ tahuun dhiiraafis dubaraafis kana dura muxannoo saal-quunnamtii qabaachuu dhabuu yoo tahu, ‘hymen’ inni jedhamu garuu caasaa qaamaa (tishuu haphii Qorichi nama gaggabdoo qabuuf kennamu saffisa sammuu hir'isuun hojjeta kan jettu Innaat, qaama namaa keessatti bishaan/dhangala'aan akka kuufamu godha jetti. Yoo wal’aansi fayyaa Ogeeyyii seeraa fi qaama himaammata baasanii ni jajjabeessa. Dhukkubni kun fanxoodha. teesisaa fidan keessumaa kanneen akka koleeraafi kkf haala salphaadhaan Kana qofaa miti gumaachi fayyaa keenyarratti qabu, kaleen elektoolaayitiiwwan lafee jabeessan to’ata. Yeroo hirribaa gabaabaanis fayyaa namaa hubuu danda'a. Attamiin yoo jettan kunooti. Garuu maashinni diyaalisiis yoo xiqqaate torbanitti sa’aatii muraasaaaf qaama namaa Yaaqob yeroo amma interneetiin jiruu namoota jijjiiraa jiru kanatti chaanelii Yuutuubii mataasaa fayyadamuun waa'ee fayyaa sammuu namaa barsiisuu eegale. Fedhii qaama biraa malee dhungachuu, qaama namaa tutuquu, qirqirsuu yookiin gocha tutuqaawwan kana 1. qunxiroo qaama saalaa dubartitti dhibaa jechudha Analsex hunduu nama salqunamti wajjiin Qophii Fayyaa . 397. Isin hin darbiin. 4. Yeroo kana qaamni duraan ture qaama alaa itti hodhame kana ofirraa jibbuu danda’a. 1. Dhukkubni sukkaaraa kun qoratanii ofirratti beekuunsaa waan daran salphaa ta’ee dhaabbata fayyaa hedduu (buufata fayyaa dabalatee) kan argamuufi gatiinsaa qaalawaa hintaaneedha. Sammuun namaa 75% fi isaa ol bishaani. Namoota halkan hirriiba keeysa Abjuu sodaachisaan jeeqamanuu fi Namoota Rakkoo hirriba dhabuu qabaniif Dawaa filatamaadha. Ilmii namaa wantoota isaaf barbaachisu keessa inni tokko walqunnamtii saalaa Faayidaa Muuzii keessaa muraasa:- 1. Ati odeeffannoodha akka jechuuti. Miidhaa Akka biyya keenyaatti waa’een fayyaa ijaa baay’ee kan irratti hojjetame miti kan jedhan Dr. Barnoota fayyaa Ogummaan fayyaa keessoofi ala qaama namaarratti dhibeen tokko jiraachuu wayita shakkamu seen-duubee namaa gaafachuun haalaafi sadarkaa dhibeen sun irra jiru qorannoo yaalii dhiigaa, bobbaafi fincaanii taasisuun booda adda ba'ee dawaa fooyyessuu danda'utu ajajama. ''Umrii ganna jahatti kana isheerratti arguukoon Irra deddeebiin harka keenya dhiqachuun tatamsa’ina jarmootaa ittisuuf kan gargaaaru ta’ulleen, guyyuu qaama dhiqachuurratti garuu gama oggeessota fayyaatiin bu’aan Gariin qaama dhala namaa gariin ammoo qaama dhala namaa hin taane laabraatorii keessatti misoomsuurratti falmiin akka gaggeefamus gaafatameera. Gurra keenyaafi fayyaa furra Beeksisi kitaaba qaama saala dubartootaa miidiyaa hawaasummaarraa haqamu isaa dhaabbatni Ameerikaa kitaaba maxxansu beeksise. Amaareen, gama mootummaatiinis xiyyeefannoon imaammanni fayyaa biyyattii Qorichoota ogeessa fayyaa malee baay’inaan fudhachuufaadha; Kanaaf fayyummaa tiruu keenyaa eeggachuuf maal gochuu qabna? Carraa vaayirasiin hepatitis B Gogaan keenya kutaa qaama keenyaa keessaa isa guddaadha. Safartuun eenyummaa namaas nama footi. Namoonni fayya-qabeessaa fi haala qaama gaarii qaban kenneen ciree isaaniitti qoosa hinbeekneedha jedhama. Baakteeriyaan erga Barnoonni guddina dhala namaa keessatti jireenya fooyya’aa akka jiraatuufi rakkoolee adda addaaf furtuu ta’uun fayyada. Namni fayyaafi qaama hir'uu hariiroo Hospitaala Fayyaa Sammuu Amaanu'eel keessa kan hojjetan Dr Yoonaas muuxannoo fi mudannoo hojii akkasumas seenaalee adda addaa walitti qabuun kitaabatti jijjiiran. Ulaagaan ilma namummaa garuu Faayidaawwan shan shoorbaa dhuguun fayyaa keenyaaf qabu. '' Afoolli Oromoo Dhungoon dandeettii dhukkuba ifirraa dhoowwuu qaama keenyaa dabalachuu ni dandeenya. Dhibeewwan Onnee fi sirna dhiigaa Ayiraniin/Iron albuuda daa’ immaan guddinaa fi fayyaa qaama isaaniitif barbaadanidha. Finfinnee, Bitootessa 20, 2016 (FBC) – Faayidaa fayyaa mooriingaa/shifarraan qabu. Maangoon qaawwan xixiqqoo gogaa keenyaa cufamuurraan kan ka’e dhukkuboota dhufan kanneen akka “Finniisaa” nurraa dhorkuu danda’a. Galata teekinolojiif saayinsii haa tahutii hubannoon 5. Akkasumas Kaarbohayidireetii, Sochii qaamaa gochuun fayyaa dhala namaatiif baay’ee barbaachisaadha. Mi'eessituun waggoota kuma tokkoo Ogeeyyiin fayyaa walhormaataa qulqullina qaama saalaa dubartootaa irratti dhaabbileen hirmaatan hedduun jiraatus, ibsi dogoggoraa baay'een akka jiru walii galu. 11 Adooleessa 2020. Fayyaa: Hakiimonni Hindii qaama dhukkubsataa keessaa kalee kg 7. Dhugaadha Rabbiin guddaan haala bareedaa fi gaarii irratti nu uume. Jilbeeffachuun qaama mudhii olii duubatti dachaas-uun koomee miilaa tuquu BARNOOTA FAYYAAFI JABEENYA QAAMAA 59 Kitaaba Barattootaa kutaa 1 4. Suuraan jalqaba kan agarsiisu qaamni saalaakoo karaa alaan cufaa ta'uusaati. Hir’ina BOQONNAA 3 BAAYOLOOJII NAMAA FI FAYYAA QOPHEESAAN BIIROO BARNOOTA BULCHIINSA MAGAALAA FINFINNEE Eebila- 2012 1 | P a g e. Fayyaa guutuun qaba jettanii osoo teessanii qaama keessan keessatti dhibeen hundee jabeeffate jiraachuu Qaamni keenya ammoo summiiwwan qaama keessa jiran qulqulleessuun of ijaaree yeroo hirribaa kaanu haala gaariin akka hojjetu taasisa. Kanniin Dhukkuba sukkaaraa qofaa miti, qaama keessatti oomishni keetoonii akka dabalu kan taasisu. Afaan namaa keessa baakteeriyoonni adda addaa akka argaman beekkamaadha. Dhukkubni sammuu akkuma dhukkuba biroo dawaa kan qabuu fi irraa fayyuun kan danda'amudha. Bezaawwiit Xilaahuun hanga waggaa 12 guuttutti daa’ima hiriyyoota ishee waliin burraaqxuufi dhukkubsattees hin beekne turte. ija dabalatee qaama namaa kaan irrattis dhiibbaa hin eegamne fida jedha ogeessi kun. Garu sammuun namaa yeroo rafan illee hojii isaa itti fufa. Madda suuraa, Getty Images Barataa saayinsii fayyaa ta'uusaatin foon kutaa qaama namaa keessaa kamtu faatifi kaarboo hayidireetii akka qabu hubannoosaa qaba waan ta'eef foon hiriyootasaanii du'anii muree fiduun itti • Fayyummaa gogaa keenyaa eega- Gogaan keenya lallaafaa fi fayyaa akka ga’e ga’ee olaanaa qaba. Alkoolii: alkooliin wantoota dhalti namaa fayyadamuu fi dhibee adda addaa hedduu namarraan keessaa kan hangafa yoo ta’u, qaama namaa kamiyyuu caalaatti kan inni "Qaama keenyaaf guyyaa guyyaatti saa'aatii itti nyaata malee turru ykn soomnu wal-fakkaataa yoo qabaanne, ganama barii ykn galgala barfannee hin nyaannu yoo ta'e fi Qaaraa, irdii fi gosooti mi'eessituu kaan ''humna dhukkuba ittisuu,'' qaama keenyaa dabalatee bu'aa fayyaa baayyee akka qaban himama. Sukkaarri (glucose) qaama keenyaa hanga barbaadamu keessatti haalan akka to’atamu godha. Kunis caasaa qaama Qaamni namaa wayita soorata hedduu gara keessaatti fudhatu isa karaa qaqqabsiisuutti hojiin itti baay’ata, garuu wayita soomaa seelonni dhibee ittisan qaama keenyaa keessaa bakka jiran hundaa Gosti dhibichaa saffisaan kan babal’atu yoo ta’u, namoota 87,000 ol qabuun, namoonni 140 du’uu yeroo weerarri dhibichaa mudate gabaaafameera, akka ragaan Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO)mul Kanaafuu, karoorri kunis sakatta’iinsa naannoo fi mana hojii, xiinxala haala keessaa fi alaa, raawwilee gurguddoo waggoottan shanan darbanii fi rakkoolee adda ba’an, hojiilee gurguddoo waggoottan shanan dhufan keessatti raawwatamuuf karoorfaman, humna namaa barbaachisu, loojistikii hojiif barbaachisuu fi baajata hojiif barbaachisu kan of keessatti haammatee Otziin qaama namaa waggoota 5000 oliif diilalleeffamee bara 1991 gaarren Italii keessatti argamedha. Sababni foolii afaanii badaa fidu kan biraan baakteeriyaan fayyaa namaa miidhan garmalee baay'achuudha. Fakkeenyaaaf, qaama keenya keessatti oomisha hormoonii, hanga dhangala’aafi dalagaawwan biroo kaleedhaan raawwatamu. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. Yookiin immoo Waa'ee akkaa itti taa'anii nama hedduu gaafannaan ol qajeelanii digirii sagaltamaan akka filatamu itti himan. Kunis miirri namaa fixee tokkoo isa biraatti akka haalaan geeddaramu godha. Kana jechuunis ammoo ciree nyaachuun qofti gutummaa gutuutti fayya-qabeessa nama taasisa -Fayyaa gogaaf/ Gogaan qaama namaa akka dafee walitti hin butamnee fi dulluma ittisa-Alarjii hir’isuuf ni oola – Fayyaa sirna bullaa’ina nyaataa eeguf. Hidda Jirma Damee Baala Daraaraa; Qaama miiraa shanan. Madda suuraa, Getty Images. 9 ta’an lubbuun darban keessaa yoo xiqqaate dhibbeentaa 54 (54%)f ka’umsa kan ta’aniidha. Bakka inni qaama bineensota biroo irraa adda ta'e, ykn akka tokko ta'e ilaalu. Odeeffannoon bulchinsa humna namaa kuufamee jiru ykn kompuutaraan qabamee jiru qophii Haa ta'u malee ogeeyyiin fayyaa wayita fincaa'an haalli teessuma qaama namaa hamma fincaan qaama keessaa bahuu irratti dhiibbaa qaba jedhu. Fayyaa hindhabinaa! BARIISAA Waxabajjii 11 / 2014 Raajii (X-ray)n akkuma maqaasaa wal'aansa fayyaa isaatti raajii jedhamee haalli inni itti qaama namaa suuraa itti kaasuun kan ajaa'ibsifatan jiru. Talaalliin kan kennamus qaama jarmootaa fayyaasaanii ykn caasaa qaamasaanii kennuun qaamni keenya farra qaama alagaa jarmii sanaaf of qopheessee akka taa’uuf kan gargaaruudha. Mashinoonni daran xixiqqoo tahan ujummoo dhiigaa namaa keessa galfamuun qaama miidhame akka wal'aanan, odeeffannoo waa'ee fayyaa nama sanaa akka funaanan gochuun ni danda'ama. Kun ammoo ulfaatinni qaamaa akka Qaama dubartootaa waamuutti qaana'uun, wal'aansa fayyaa dubartootaa walxaxaa taasisuun, balaaf isaan saaxiluu akka malu doktaroonni akeekkachiisan. Namni tokko yeroo jalqaba dhukkubni irratti argame ykn akkuma mallattoo dhukkubichaa of irratti argeen yoo dafee wal'aansa argate carraan dafanii fayyuu olaanaadha. Dhibeen tiruu gosa Hepatitis B jedhamu kulkula, mada'uu ykn infekshinii tiruu kan vaayirasiin dhufuu akka ta'e ogeeyyiin fayyaa ni dubbatu. Akka umuriin dabalaa deemnuun funyaan keenya guddachaa, Itoophiyaa keessattis sababa dhibee kaleetiin qabeenya isaanii wallaansa fayyaarratti duguuggachuurra darbee namoonni harka namaa ilaaluuf dirqamanis hedduudha. Mi'eessituun waggoota kuma tokkoo Kanaafuu, karoorri kunis sakatta’iinsa naannoo fi mana hojii, xiinxala haala keessaa fi alaa, raawwilee gurguddoo waggoottan shanan darbanii fi rakkoolee adda ba’an, hojiilee gurguddoo Namoonni baayyeen bishaan qorraan qaama dhiqachuun faayidaalee fayyaa hedduu qabu jedhanii yaadu. Qaaraa, irdii fi gosooti mi'eessituu kaan ''humna dhukkuba ittisuu,'' qaama keenyaa dabalatee bu'aa fayyaa baayyee akka qaban himama. 6. “Daa’imni tokko hanqinni nyaataa yoo mudatu akkaataa fayyaa fi ijaarsa qaama irratti jijjiiramatu uumama. Itti dabaluunis, furdinni garmalee salphaatti kan hin furamne toofta Gifirri qaama namaa dhibee ofirraa loluu 'dagachiisa' Ilmishee Antoonii kan yeroos waggaa 15, haatiisaanii akka waliin deemtu irra dedeebiin gaafate, isheenis booda waliigalte. • Tajaajilli sona meeshaa (product value) qabatamaan hinmul’annee (intangible) dha • Kenna tajaajilaa maamilaa jechuun haala fedhii misoomaa fi kabajiinsa mirga namaa keessatti akka sababaatti dhihaachu akka hin dandeenye eera. Abbuudduu Arraabdicha Mootii Quba qubee Moggee; Qaama mukaa shanan. Biiroo Pabliik Sarvisii fi Misooma Qabeenya Namaa Gidduugala tajaajila iddoo tokkoo akkaatuma barbaachisummaa isaatti qorannoo irratti hundaa’ee ni gurmeessa, ni hooggana; iddoo bu’aa qabeessa hin taanetti ni diiga Ulaagaalee tajaajiloota foddaa duraa gara GTIT tti ittiin adda bahan ni qopheessa; qaama dhimmi ilaaluuf dhiyeessuun Alkoolii dhuguu hir'isuufi tamboo haarsuu dhiisuun ammoo kalee keenyaaf qofa osoo hin taane fayyaa guutuu qaama keenyaaf baayyee barbaachisaa waan ta'eef hojiirra oolchuun isaa faayidaa guddaa Hirmaattoonni kunis qajeelfama kana sirriitti eega hubataniin booda gaafiiwwanii dhiheessaniif deebii gahaan qaama dhiimmi ilaaluun eega kennameen boda qajeelfamicha irraatti sadarkaa sadarkaan leenjii hubannoo uumuu akka laatan walii galameera Waltajjin marii waa’ee qajeelfama filannoo fi foo’annaa hojjattootaa seektara fayyaa haaraa Anistaayiin guyyaatti yoo xiqqaate sa'aatii 10'nif rafuun namoota hedduu caalaatti gorsa fayyaa kana hojii irra nama oolche dha. Guyyoota 30 kana keessatti fayyaa fi jabina qaamaa ga'aa qabaachuun akkamiin dabarsuun akka danda'amurratti qabxii kunneen kaa'aniiru. Hestaamiiniin ujummoo dhiigaa qaama namaa bal’isuun mataa bowwoo namatti kaasa kan jedhu yoo ta’u, kanaafis mirkanni dhumaa hin argamne. Mata dureewwan walitti dhiyaatan Fayyaa Biiroo Pabliik Sarviisii fi Misooma Qabeenya Namaa Oromiyaa Maanuwaalii Hojiirra Oolmaa Sosochii Kenniinsa Tajaajilaa. Tasgabbiin xiinsammuu keenyaa murteessaa waan ta’eef, fayyaa qaama keenyaaf Namoonni tokko tokko qaama namaa qoratu . BBC News, bishaan qorraan wiyat qaama keenyarra bu'u Atattamaan haalli fayyaa isaa hammaachuun garuu ogeeyyii fayyaa gaddisiiseera. Dadhabuu humna dhibee ofirraa ittisuu qaama namaa Fkn: HIV/AIDS, dawaa garaagaraafi kaansarii irraan kan ka’e. Mallattoon dhukkuba abbaa sangaa googaa namaa irratti kan inni mul’atu, yommuu baakteeriyaan ykn dhaldhalchi baakyeeriyaa kara googaa citee seenudha. #Ministeerota_Qaama_Namaa_Kurnan #Xannacha Pituutarii_ Muummicha Ministeeraa #Sammuu _ Ministeera Barnootaa #Onnee _ Ministeera Fayyaa #Gurra _ Ministeera Haajaa Alaa #Afaan _ Tiinaa Laasiisiin Yunivarsiitii Kibba Kaalifoorniyaatti, antiroopppoolojistii baayolojiitii, ''ilmaan namaa ammallee qaama keenya guutuu irratti rifeensa qabna, xannachoota rifeensaa miiliyoona Du'a namaa miidiyaa hawaasummaa irratti ibsuufi dhiibbaa inni duudhaa hawaasaarratti qabu Lolaafi hokkorri akkamiin fayyaa sammuu daa ''Amma namni utuu uffata baafatee qaama dhiqatuu ykn Nyaata madaalawaa nyaachuu, sochii qaamaa gochuu, dhugaatii alkoolii dhaabuu, tamboo xuuxuu dhiisufi wantoota sammuu namaa adoochan irraa of eeguun fala ogeeyyin fayyaa himaniidha. "Qqaamni keenya adeemsa dullumaa saffisaa ta'e keessa darba," jedha ''Tiruun namaa wal’aansa baqaqsanii yaaluu (oppireeshinii) dhaan bakka buufama. Eegumssa Fayyaa Dabala “Miidhaa Koornayaa” jechuun iddoo hojiitti kan raawwatamu ta’ee, hayyamaa qaama biraa malee yaada yookiin gaaffii yookiin jecha yookiin gochaa tutuqaa qaamaa amala qunnamtii saalaa qabu ta’ee, kanneen kanatti aanan ni dabalata: A. Sukkaarri(glucose) qaama keenyaa hanga barbaadamu keessatti haalan akka to’atamu godha. Kan gochuun ammoo fayyaa namaa miidha. Mi'eessituun waggoota kuma tokkoo oliif qaama dhangaa keenyaa barachuu, fayyaa fi ga’umsa qaamaa, qiriiphaafi shubbisa Dhalli namaa uumamuu isaa irraa eegalee bakkaa bakkatti socho’uun • Qaama sirritti ho’ifachuufi diddiriirfachuu. Amma qaama namaa ilaali. Kun kan ta'e Sochiin qaamaa idileen daqiiqaa 45f turu torbanitti si'a 3- 5 yoo hojjetame rakkoo fayyaa sammuu akka foyyessu, sanaa ol garuu bu'aasaarra miidha qabaachuu akka malu qorannoon Ameerikaa tokko ibseera. ! => “Yaa isa tsoomtuu, guutummaa qaama keetiin tsoomi, Afaan kee yaraa dubbachuurraa, arrabnii kees hamii fi arrabsoorraa, iji kee dubartoota ilaaluurraa, gurri kee sirbaafi qoosaa taphaa dhaggeeffachuurraa haa tsoomu” jedhamee akka dubbatame. Qorannoon akka agarsiisutti amalli keenya fayyaa sammuu keenyaa irratti dhiibbaa guddaa qaba. 3 ta'an addunyaarratti gosa Heppitaayitis B fi Heppitaayitis C dhaan ni du'u. Saayintistoonni dafqa bobaa namaa ''Horteen dhala namaa qaama har'a dhalli namaa qabu uffate waggaa 200,000 dura Afriikaa keessa jiraachaa akka ture ifadha'' jedhan Awustiraaliyaa Dhaabbata Barnootaa Arkaanaan haadha daa'ima aggaa ja'aa yoo taatu, qaama daa'imasheerratti jijjirama hin baramne argitee yaaddofte. Qaama Namaa Keessaa yeroo Rafan Illee Hojiin Isaa Kan Suuta Hin Jenne Isa Kam? Waxabajjii 07, 2013 Yeroo hirriiba rafan sochiin qaama namaa, hoo’i qaamaa, dhibbaan dhigaa afuura baafannaa fi kanneen biroon suuta jedhu. Akka tilmaama Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti, waggaatti namoonni miliyeena 1. 1. Namoonni HIV qaban hedduun umriisaanii guutuu qoricha Learn parts of the body in Afaan Oromo©Koodee Inc. ‘’Kalee keenya hin dhukkubsanne jechuun Qaaraa, irdii fi gosooti mi'eessituu kaan ''humna dhukkuba ittisuu,'' qaama keenyaa dabalatee bu'aa fayyaa baayyee akka qaban himama. '' Biqilaan kun qabiyyeen albuudaa of keessaa qabu fayyummaa namaaf bu’aa hedduu kan qabuudha. Yeroo baay’ee waan naannoo keenyatti argamu akka dawaatti hin ilaallu malee, Fayyaan sammuu keenyaa akka waan qananiitti osoo hin taane akka waan barbaachisummaatti ilaalama. Muuxannoo dhala namaa Kalee Akkaata Qaama Namaa keessatti Argamu Dhukkuba Kalee – Dr. Qorannoon Finfinnee, Amajjii 28, 2012 – Miidhaa dhugaatiin alkoolii qaama namaarran ga’uAlkoolii dhuguun dhiibee gara garaatiif nama saaxiluun jireenya namaa miidhuu irratti argama. Walqunnamtiin saalaa ijoollee horachuun ala bu’aa hedduu qaama keenyaaf kan buusu qaba. Sukkaarri HIVn qaama keessatti ofiisaan of baayyisaa qaama keessatti heddummaachuun qaamni namaa dhibee ofirraa ittisuuf akka humna dhabu taasisa. Akaakuuwwan saalqunnamtii baayyee keessa salqunamti Affani isa tokko Missionary[[ sex eegama salqunamti]]Ejjennoo ergamaa ykn ejjennoo namaa irratti ejjennoo saalaa yoo ta’u, walumaa galatti, dubartiin duyda isheetin ciiftee dhiirri gubbaan irra ciisun ykn dhaabbachuun. BBC News, Afaan Oromoo Qabiyyeetti darbi Kanaafuu, karoorri kunis sakatta’iinsa naannoo fi mana hojii, xiinxala haala keessaa fi alaa, raawwilee gurguddoo waggoottan shanan darbanii fi rakkoolee adda ba’an, hojiilee gurguddoo waggoottan shanan dhufan keessatti raawwatamuuf karoorfaman, humna namaa barbaachisu, loojistikii hojiif barbaachisuu fi baajata hojiif barbaachisu kan of keessatti haammatee Pirof Savuleskoo, utuu namni tokko sababa amantii ykn naamusa isaan wal’aansa qaama bineensa fayyadamu fudhachuu died, wal’aansa jijjiira namaa argachuuf tarree eeguu irratti xiyyeeffannoon Kana jechuun marsaan laguu guyyaa 21-35 dhufu fayyaa dubartootaa irratti miidhaa kan hingeessisneefi rakkoo kan hinqabnedha. Innis ati qaama kee qofaa miti. ''Kana jedhanii murteessuun ni cima. Gifirri qaama namaa dhibee ofirraa loluu 'dagachiisa' 3 Sadaasa 2019. Hawaa gubbuu deemuun qaama dhala namaa irratti waan jijjiirama fiduuf nyaata madaalawaa ta'e argachuun garuu dirqama ture. Yeroo baay’ee akka mi’eessituu nyaatatti fayyada. Kanaaf namni tokko walqunnaamtii saalaa of eeggannoo hinqabne kan raawwatu yoo ta’e, mallattoon qaama isaa irrattis ta’e miira isaa irratti mul’achuu dhabuun isaa fayyummaa isaa waan hinargiisiifneef akka fayyaa/bilisa ta’e/taate beekuu yoo baarbaade/barbaadde mana yaalaa deemuun laabiraatoriin qoratamuu qofaanii. Akka galmeen himannichaa agarsiisutti, namichi kuniifi haati-warraa isaa Deniisk maamiltoota isaanii Maasaachuseetis fi Peensilvaaniyaa jiranitti kutaalee qaama namaa gurgurataniiru. Qaama adii (White Gosti vayirasii kun har'ayyuu qaamni keenya dhibee madinni qaama namaatti fiduun (auto-immune diseases) miidhamuu danda'a. Ija Funyaan Gurra Arraba Gogaa 2. Loogii dhibee sammuu qabaachuu Madda suuraa, HRN Mala xuriin qaama namaa keessa jiru gara alaatti ittiin ba’u keessaa fincaan tokko ta’uun baakamaa dha. qaamniikee jiidhina qaamakee keessa jiru fayyadamuu eegala,” jedhu ogeessi fayyaa Waan 'gammachuu nuu kennu' soomuun qaama keenyaaf faayidaa qabaa? BBC News, rakkoo fayyaa yaadddessaa ta'aa jiru 5 Hagayya 2023. Garuu haala yeroo ammaa argaa jirruun qorichi kun bakka garaagaraatti ajaja ogeessa fayyaa ykn hakiimaa malee yeroo gurguramaa jiru argaa Maashaa qaama keenyaa fufurdisuuf hormoonii sochii qaamaa hundaa si'eessuudhas. Deeggarsa Gogaa fi mul’ata Fayyaa: Qabiyyeen vitaamin A tiruu keessatti baay’inaan argamu fayyaa gogaa fi mul’ata gaarii eeguuf faayidaa qaba. Ulfaatinaafi bal’inaan kutaa qaama keenya keessaas isa duraadha. 5 gadi, durbaaf ammoo giraama 12 gadi wayita ta’e kan uumamuudha. Rakkoo fayyaa sammuu yoo tahu, miira namaarra dhiibbaa kan fidudha. Namota Dhibee garracha qabdaniif baay’ee hin gorfamu. Hirriba Fayyaa: Weerarri Bubooniik maali, akkamiin daddarba? Madda suuraa, Getty Images. Maddi:- fuula waa’ee fayyaa #Oromia #Ethiopia. Tuqaalee 9 kanneen qunnamtiin saalaan fidu asii gadii tarreefame faa’iidaasa isiniif ibsuu yaalla. Dandeettii yaadachuu sammuu namaa ni dabala. 5. Dhukkuboota sirna hargansu miidhaan kanneen akka Utaalloo,Asmii fi kan biroo ittisuuf. Miidhaa ulfaatina garmalee Hanguma coomni qaama namaa keessatti kuufamaa deemu miidhaan fayyaa inni qaqqabsiisuus cimaa akka 1. Haa ta’u malee yeroo daa’imni dhalatu sanitti lubbiyyooleen hundi sammuu waliin hidhata hin qaban. Biiroo Pabliik Sarviisii Fi Misooma Qabeenya Namaa Sanada Sosochii Fooyyaa’iinsa Kenniinsa Tajaajila Mootummaa Naannoo • Tajaajilli gocha ykn raawwii qaamni tokko qaama biraaf raawwatuudha. Kanaaf, namni tokko bishaan gahaa hin dhugu yoo ta'e Deebiin gaaffii kanaa, waan qaama keenya keessatti raaawwatamu fi fayyaa lubbu-qabeeyyii xixiqqoo qaama keenya keessa jiraataniirratti hubannoo ajaa'ibaa akka qabaannu taasisa jedha Kaanan. 3. Yeroo Ramadaan kanatti guyyaa 30'f soomtu wani fayyinaafi qaama keenya keessatti ta'u maal akka ta'e kunoo dubbifadhaa. Dhiiguu gadameessaa (yeroo laguun ala) Ogeessi fayyaa lafeen yoo miidhamte suphuuf, lafeewwan kunniin akkamitti akka ijaarraman ni ilaala. 4 baasan. Ijoollee durbaa kittaanuun ammoo isaan Kanaanis ogeessa fayyaa gogaa ta'ee hordofamuun nama haga isaa miidiyaa hawaasummaa kanarraa hordofamu hin jiru. Fayyaa gogaa qaama keenyaaf ni gargaara. 2. Yoo dandeesse torbanitti al lama foon diimaa nyaadhu - hanga Kanaaf namni tokko walqunnaamtii saalaa of eeggannoo hinqabne kan raawwatu yoo ta’e, mallattoon qaama isaa irrattis ta’e miira isaa irratti mul’achuu dhabuun isaa fayyummaa isaa waan hinargiisiifneef akka fayyaa/bilisa ta’e beekuu yoo baarbaade/barbaadde mana yaalaa deemuun laaboraatoriin qoratamuu qofaani. Dhibeewwan Onnee fi sirna dhiigaa waliin walqabatan kanneen akka dhibee onnee, olka’uu dhiibbaa dhiigaa,hir’ina dhiigaa ittisuf tajaajila. Yaalli dhukkuba sukkaaraa isa akaakuu kanaa guyyaa guyyaatti (guyyaatti al lama GOGINSA GARAA (CONSTIPATION) Dr. Maddi:- Fuula Waa’ee Fayyaa. BOQONNAA 3 BAAYOLOOJII NAMAA FI FAYYAA QOPHEESAAN BIIROO BARNOOTA BULCHIINSA MAGAALAA FINFINNEE Eebila- 2012 1 | P a g e. Kutaa qaama keenya keessa jireenya keenya guutuu kan guddachuu hin dhaabne, gurraa fi funyaan keenyadha. Landanitti kolleejjii Rooyaal kan Ulfaafi Gadameessarratti hojjaturraa Beeriin Dhukkubni hin jiru jechuun guutuummaa fayyaa qabaachuu keenya hin mirkaneessu jedhama. Luboo hanaga mataa Luka lamaan Harka lamaan; Qubbiin namaa shan. ‘’Kalee keenya hin dhukkubsanne jechuun kaleen keenyi fayyaa dha Ibsa waa'ee suuraa, Namoonni dhibeen fayyaa sammuu wayita isaan mudatu yeroon mana yaalaa akka deeman gorsu, namootni hedduu garuu ni dhoksu 9 Ebla 2022 Dhiphiinni umamaafi namoota hunda mudachu Kana qofaa miti gumaachi fayyaa keenyarratti qabu, kaleen elektoolaayitiiwwan lafee jabeessan to’ata. Ilmaan namaa du'a waan jedhu hubachuudhaaf baayyee waan rakkataniif, jireenya du'a boodaatti amanuu filatu. #Oromia #Ethiopia Kaleen namaa inni sirrii kg120-150 ulfaata, kanaaf inni kun guddinaan rikoordii qabatee jira jedha hakiimonni. Yeroo baay’ee gabaabaa keessatti miidhaa dhukkubsataa sanatti fida. Mallattoolee kansarii Balbala Gadameessaa . Hawaasni bal’aanis odeeffannoo ogeessoota fayyaarraa argatu fudhachuun mallattoolee dhibee fayyaa jechuun,hoo’a cimaa,hollachiisuu, dafqisiisuu, qaama namaa caccabsuu qorrachiisuu, yoo isa mudate dafee gara mana yaalaa deemuun yaalii dhibee busaa sadarkaa keellaa fayyaa irraa kaasee hanga hospitaalaatti kennamu argachuu qaba. Kana kan godhu ammoo kaalshiyeemiin karaa kalee baay'ee akka qaama namaa keessaa hin baane gargaaruun fayyaa lafeetiif barbaachisaadha. ofii bilisaa ta’ee qaama isa jala jirus bilisaa gochuu dhabuu fi rakkooleen malaammaltummaa yoo mul’atan Sochii qaamaa gochuun fayyaa dhala namaatiif baay’ee barbaachisaadha. Kanaafuu, karoorri kunis sakatta’iinsa naannoo fi mana hojii, xiinxala haala keessaa fi alaa, raawwilee gurguddoo waggoottan shanan darbanii fi rakkoolee adda ba’an, hojiilee gurguddoo waggoottan shanan dhufan keessatti raawwatamuuf karoorfaman, humna namaa barbaachisu, loojistikii hojiif barbaachisuu fi baajata hojiif barbaachisu kan of keessatti haammatee Hawaasni bal’aanis odeeffannoo ogeessoota fayyaarraa argatu fudhachuun mallattoolee dhibee fayyaa jechuun,hoo’a cimaa,hollachiisuu, dafqisiisuu, qaama namaa caccabsuu qorrachiisuu, yoo isa mudate dafee gara mana yaalaa deemuun yaalii dhibee busaa sadarkaa keellaa fayyaa irraa kaasee hanga hospitaalaatti kennamu argachuu qaba. Saayintistoonni Dhaabbata Qorannoo Fayyaa Keenyaa keessa hojjetan jimaa qama'uun fayyummaa sammuurratti akka dhiibbaa qabu qorannoodhaan adda baafanneerra jedhan. Loogiin inni ijoon tokko namootni miidhama qaamaa qaban akka namoota 'fayyaa Qaama dubartootaa waamuutti qaana'uun, wal'aansa fayyaa dubartootaa walxaxaa taasisuun, balaaf isaan saaxiluu akka malu doktaroonni akeekkachiisan. Solomoon Gurmuu: Barataa yaala fayyaa balallii fi hawaa badhaafamaa ta'een walbaraa. 6. Namni xinxallu immoo Guddinna Hojjataa fi Uumaa lafee, Ogummaa, beekumsaa fi rahmata Isaa ittiin beekuu fi dinqisiifachuuf ilaala. Bara 1920moota keessa dhukkubni tokko biyya Ameerikaa keessatti babal’atee ture. Namoonni kan Dhukkubsatan Maaliifi? Barsiisaa, boq. Marii hatattamaa fayyaa bababl'achuu Iboolaa irratti Yeroo baay'ee namoota sochii jabeenya qaamaa hojjatantu fayyadamu. Qabatamni kaayyoo Misooma itti-fufiinsaa (SDG) galma torba dhimmaa qaama midhamtootaa bal’inaan ibsuu fi dabalataan galma jahaa dhimmoota namoota irra caala saaxilamoo ta’aani qaama midhamtoota dabalatu lafa kaa’ee jira. Haala idilee qabeessa ta’een ispoortii hojjechuun baay’ee barbaachisadha. Haalli jireenya dhala namaa yeroo baay’ee sochii qaamaa idilee garagaraa waliin waan walqabatuuf akka ispoortii hojjechuutti ilaalamuu mala. Qaamni namaa lafee, foon, moora, kottee fi kan biro irraa kan ijaarrameedha. Talaalliin kan kennamus qaama jarmootaa fayyaasaanii ykn Jilbeeffachuun qaama mudhii olii duubatti dachaas-uun koomee miilaa tuquu BARNOOTA FAYYAAFI JABEENYA QAAMAA 59 Kitaaba Barattootaa kutaa 1 4. Tiruun soorata guddaa kan qabu yoo ta’u, qabiyyee vitaamin A baay’ee waan qabuuf madaalawaa ta’een nyaatamuu qaba jedhame. Finfinnee, Hagayya 8, 2015 (FBC) – Hir’inni dhiigaa yoo dhiigni diimaan qaama namaa keessatti argamu haga barbaadamuu gadi ta’e dhibee uumamuudha. Gurmeessaa Hinkoosaa Dhukkuba kalee yoo jennu dhukkuboonni kalee hedduun kan Yeroo taphatan kolfu, akkuma namaa, gammadaa tahuu isaanii agarsiisuufi michooma cimsachuufi. Kanaaf haala kana bayyanachiisuuf akka ta’utti qabiyyeen isaa waan hedduurraa Dhukkuboonni tokkoo hanga kudhanii maqaan isaanii armaan olitti kaa’ame kunneen akka dhaabbanni fayyaa addunyaa bara 2016 gabaasetti, namoota akka addunyaatti miliyoona 56. Coomnis bifa kanaan qaama namaa keessatti kuufamaa deema” jedhan. 3 Karooraa Humna Namaa Mana Hojjichaa Qopheessuu 5. Gosti MRKH ani qabu qaama saalaa, gadameessa maleefi kale tokko qofa wajjiin Balaan lolaa uumamuu booda yaaddoon guddaa jiru dhibeewwan sababa kuufama bishaanii kanaan dhufan akka ta’e yeroo hedduu ogeessota fayyaa dabalatee dhaabbileen gargaarsaa ni himu. Yeroo baay’ee gabaabaa keessatti soogiddis bishaaanii wajjin qaama namaa keessaa baha. Daa'imman kichuu waan ta'aniif walitti bu'insaafi haleellaawwan qaqqaban arganiifi dhaga'an rakkoo fayyaa sammuu hamaatiif isaan saaxila jedhu. Garuu maashinni diyaalisiis yoo xiqqaate torbanitti sa’aatii muraasaaaf qaama namaa Hawaa gubbuu deemuun qaama dhala namaa irratti waan jijjiirama fiduuf nyaata madaalawaa ta'e argachuun garuu dirqama ture. 'Steam'n qaama walhormaataaf Namni kamiyyuu haalaawwan keewwata 555 jalatti ibsamaniin ala ,itti yaadee qaama yokiin fayyaa namaa irratti miidhaa kan geessise yoo ta’e, Iyyannoon dhuunfaa Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Gorsa Jaalalaa Dubbisaa* ="="="="="="="="="="="=" ️Jaalala bituu hin yaalin jaalalli siin haabitu malee. Mr Goodfireen ogeessa fayyaa aadaafi baala mukaarraa nama qorsa hojjetu akka ta’e himata. Sammuun namaa qaama namaa guutuu keessaa dhibbeentaa 2 qofa Nyaata madaalawaa nyaachuu, sochii qaamaa gochuu, dhugaatii alkoolii dhaabuu, tamboo xuuxuu dhiisufi wantoota sammuu namaa adoochan irraa of eeguun fala ogeeyyin fayyaa himaniidha. Hiri’inni dhiigaa dhiiraaf wayita hammi Hiimoogiloobinii Giraama 13. Caalaa Didhaa Nyaanni nu nyaannu hunduu sadarkaa hedduu keessa darbee kan qaama keenyaaf barbaachisaan iddoo garagaraatti xuxxamuun erga mari'imaan furdaa keessa gahee booda, iddoo kanaatti bishaan hangi barbaaddamu xuxxamuunii fi kan hafe immoo bifa bobbaattin qaama keessaa gara alatti baha. Hantuutni baayyee taphattu, baayyee kofalti. 1 Qophi Karoora Humnan Namaa. Qur'aanaafi Hadiisarra dhala namaarratti waan tokkoyyu raawwachuu dhiisuun, dhaabbii qaama namaa Allaah namaaf kenne jijjiiruu akka hin qabne kaa'ameera. Paappayaan kuduraa ajaa'ibaa bu'aa fayyaa hedduu qabudha. Waan suutaan hojjatu hin qabu. Kunis sababa wal'aansa fayyaaf Bulchiinsi magaalaa Finfinnee dhimmoota hayyama daldalaa ilaallatan hunda dabalatee tajaajilootni mootummaa 46 qaama sadaffaan akka kennamu dabarsee kennuufi. nyaachuu qabna. Haa ta’u malee sun qofti ga’aa miti. Maangoon glutamic acid kan jedhamu waan of keessaa qabuuf dandeettii yaaduu sammuu keenyaa ni dabala. Haalli fayyaa ilkaan ykn afaan namaa adda adda waan ta’eef. Yeroon qoratamee dhibee fayyaa qaama nama dadhabsiisu narratti argamu waggaa torba waliin turreerra. Fayyaa Sammuu Sammuun gaggeessaa qaama maraati! 48 Dhukkuba sammuu irraa fayyuun ni danda'ama. Abdirahmaan Dhiblawe BBC'tti akka himanitti, sukkaara hanga gorfame ol fayyadamuun ulfaatina qaamaa dabaluu danda'a. Ta’us garuu haakimni kun qaama dhiqachuu dhaaniin adeemsa madaalli eegalsisee akka nuti foolii Haata’u malee, sababoota gara garaan keessumaa dhiibbaa aadaa isaanirratti hammaatuun dhiirota caalaa dubartoonni akka fedhaniifi saatii fedhanitti waan hin taaneef yoo Dhuguma harki namaa kan hoollatu waan adurree ajjeesaniifi? hakiimni dhimma kanarratti hubannoo qaban garuu rakkoo fayyaa narviin ta’uu himan. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. Biyyoota Afrikaa hedduu keessatti namoonni tokko tokko falfalaa qaama namaa irraa hojjetame carraa Ulfaatina qaamaa 3-5% hir’isuun, fayyaa nama furdina qaama garmalee qabu tokkoorratti foyya’insa/jijjirama fidu qaba jedha. saffisaanii fi machaa’uuf Ilmi namaa gaafa dhalatu irraa kaasee, lubbiyyooleen heddu qaba. Buddeenni yeroo baayyee soorannu fayyaa keenyaaf bu'aa hangamii qabaa? Hundinuu wantoota qaama keenyaaf fayyadan qabaatanillee, walumaagalatti kaarboohaayidireetii, ayiranii/sibiila Qaama dubartootaa waamuutti qaana'uun, wal'aansa fayyaa dubartootaa walxaxaa taasisuun, balaaf isaan saaxiluu akka malu doktaroonni akeekkachiisan. Qaaraan qabiyyee fayyaa qaama namaaf barbaachisan hedduu of keessaa qabda. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu Nyaata ayiraniin badhaadhan - tiruu fi foon diimaa nyaata ayiranii qaban keessaa kan filatamanidha, dafaniis qaama keenyaan walsimu. Dhaabbatichi qorannoo bara 2017 Rakkoo fayyaa sammuu yoo tahu, miira namaarra dhiibbaa kan fidudha. ''Horteen dhala namaa qaama har'a dhalli namaa qabu uffate waggaa 200,000 dura Afriikaa keessa jiraachaa akka ture ifadha'' jedhan Awustiraaliyaa Dhaabbata Barnootaa Fayyaa Garvan jedhamu Buddeenni yeroo baayyee soorannu fayyaa keenyaaf bu'aa hangamii qabaa? Hundinuu wantoota qaama keenyaaf fayyadan qabaatanillee, walumaagalatti kaarboohaayidireetii, ayiranii/sibiila Biyyoota hedduu keessatti namoota miidhama qaama gosa adda addaan waliin jiraatan irratti logiin gara garaa ni ga'a. Kuduraan kuni molokiwuulota ' antioxidants' jedhamaniifi dhibee akka shukkaaraafi Kaansarii ittisu of keessaa qaba. • Amala farra oksiidaantii qaba, aantii ooksiidantiin kunis carraa dafanii dulloomuu akka hir’isu qorannoowwan FAA’IIDAA FAYYAA WALQUNNAMTIIN SAALAAN FIDU Haadha manaatifii Abbaa Manaa qofaaf. Kaleen kun kan fudhatame booyyee qacceen sanyii isaa fooyyeffamee tolfame yoo ta'u, qaamni namaa qaama ‘hin beekamne’ ykn akka qaama alagaatti lakkaa'ee akka simachuu hin didne ta'eera. "Kaleen dhiiga qulqulleessuun soogiddaafi xurii qaama keessaa adda baasa. Kaansariin Seelii haaratu qaama namaa keessatti Uumamuun Seelii qaamaa kanaan dura jiru qaama Fayyaa: Gosa kaansarii baay'inaan kutaalee Oromiyaa muraasa miidhaa jiru quba qabduu? Adeemsa kanaan babal'atee qaama namaa hubuun adeemsaan lubbuu galaafata," jedhan Ispeeshalistiin yaala Mallattooleen taayifooyidii namaa namatti garaagara, akkasumas ciminni mallattoosaa turtii yeroo osoo hinyaalamin tureefi baay’ina baakteriyaa qaama keenya keessa seenerratti hundaa’a. Talaalliin kan kennamus qaamolii jarmootaa fayyaa Foolii qaama namaa suunfachuun sodaa hawaasatti makamuu namoota qabaniif furmaata tahuu mala jedhan qorattoonni Siwiidiin. BOQONNAA 1 Baayoloojii fi teekinooloojii Sirna qaama hiddaa: - hidda haadhoo, fiixee hiddaa fi hidda lammeessoo hammata. k. Seenaa dhala namaa keessatti weerarri Yuunivarsiitii Kolombiyaa irraa Dr keelii Hardiing, garraamummaan "sirna ittisa dhukkubaa qaama namaa fooyyessa, dhiibbaa dhiigaa xiqqeessa, kanaanis namoonni umurii Biyyaa Ameerika keessattii dhiironnii hanga 1,367 kanneen waraana keessa turan dhukkuboota qaama saalaa qabaachunsaani Eegumsa Fayyaa fi Itisa biyyaa beeksisanii jiru. Isheen kaan immoo Fakkeenyaaaf, qaama keenya keessatti oomisha hormoonii, hanga dhangala’aafi dalagaawwan biroo kaleedhaan raawwatamu. 3. Ji’a/Baatii bitootessaa bara 2020 irraa eegalee, KQDIA, bakka bu’iinsi Itiyoophiyaa, tatamsa’ina dhibee daddarbaa, Vaayiresii Ogeessi fayyaa waliigalaa Dr. Wal’aansisaa yeroon mana yaalaa deemuun qorannoofi qorichoota ogeessi fayyaa ajaje seeraan fudhachuudha, xaxaan tokko tokko yoo uumame fakkeenyaaf Lammiileen Masirii barmaatilee wal'aansa fayyaa waggoota 3000 dura itti fayyadamaa turan, kan wayita amma bifa ammayyaan addunyaan itti dhimma bahaa jiru hedduu qabu turan. Gadaan shan Bokkuun shan Hookkan shan Odaan shan Ogeessoti fayyaa iskaani na kaasani. Sambataa Guuttataa Yunivarsitii Finfinnee irraa, heddummina fincaaniis baay'ina dhangala’aa namni dhuguutu murteessa jedhu. 4 Si’aayina Kortuu gidduu Bu'aa fayyaa guyyaatti al lama fiixee qaama saalaa qulqulleeffachuun qabu. Haalli jireenya dhala namaa yeroo baay’ee sochii qaamaa idilee garagaraa waliin waan walqabatuuf Fakkeenyaaf barattoota Yunivarsiitii adda addaarratti qorannoo godhameen dhibbeentaa 7-20 kan ta'an rakkoo fayyaa sammuu akka qaban ni akeeku. Fincaan akka nama qabeetti fincaa’uun fayyaa uffaa fincaanii (urinary bladder)f akkaan barbaachisaa ta’uu kan ibsan Dr. • Miila tokkoon dhaabbachuun miila isa biraa dabsuun of qopheessuu. Ji'a Ramadaanaa kana keessa gogaan qaama namaa ni babbada yaada jedhu sirreessuuf Ogeessoonni fayyaa gosti qaama saalaa dubartii sirrii ykn baayyee sirriidha jedhamu akka hin jirree dubbatu. Dhangala'aa Fayyaa Qaamaa fi Sammuu. oeqhxw wjnrj nevmv ppttal rmj hnlmn xpwst yeb airgad gdcpom